01.11.2026

Psykoosinhoidon tehostetun avohoidon työntekijät toimivat työssään vaativissa ja vaihtelevissa tilanteissa eikä niihin ole vielä yhtenäistä toimintamallia. AvoTurva-hankkeen tavoite on työhyvinvoinnin, -tyytyväisyyden ja –turvallisuuden parantaminen.

 

Suomen hyvinvointialueiden toiminta on monin paikoin hajanaista. Hoidon toteutuksessa on edelleen suuria eroja hyvinvointialueiden välillä ja myös sisällä, mikä vaikeuttaa palveluiden sujuvaa toteutusta ja yhdenvertaista saatavuutta. Tarve yhtenäiselle toimintamallille on kasvanut erityisesti psykoosin tehostetun avohoidon palveluissa, joissa henkilökunnan työturvallisuus ja työhyvinvointi joutuvat koetukselle vaativan asiakastyön ja vaihtelevien toimintatapojen vuoksi.

Psykoosinhoidon palvelujärjestelmän tulisi olla pääpiirteiltään samanlainen valtakunnallisesti, mutta hyvinvointialueiden järjestämissä palveluissa on valtakunnallisesti edelleen merkittäviä alueellisia eroja (Skitsofrenia: Käypähoito-suositus, 2024; Valtiontalouden tarkastusvirasto, 2024). Avoturva‑hanke vastaa tähän tarpeeseen kehittämällä yhtenäisen toimintamallin, joka perustuu Varhan ja HUSin alueella toteutettavaan haastattelututkimukseen ja kirjallisuuskatsaukseen. Tavoitteena on luoda selkeä ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka vahvistaa työntekijöiden turvallisuuden tunnetta, tukee työhyvinvointia ja mahdollistaa tasalaatuisemmat palvelut koko hyvinvointialueiden verkostossa.

 

Työhyvinvointi näkyy myös hoidon laadussa

Työhyvinvointi on moniulotteinen ilmiö, johon vaikuttavat sekä yksilön kokemukset että työyhteisön ja organisaation rakenteet. Se voi näkyä tunteina, motivaationa, asenteina sekä toimijuutena työssä. Työhyvinvointia tukevat esimerkiksi toimiva työilmapiiri, hyvä johtaminen ja työn mielekkyys. (Larjovuori & Heikkilä-Tammi, 2024). Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan kaikkea työhön ja työympäristöön liittyvää päätöksentekoa sekä toimintaa, jota tarkastellaan yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta (Laine, 2018).

Työturvallisuus muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Siihen vaikuttavat mm. työympäristö, työyhteisö, asiakkaat ja työntekijän oma toiminta. Turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää, että työpaikalla tunnistetaan toimialalle tyypilliset riskit ja ehkäistään niitä suunnitelmallisesti. Vaikka vastuu työturvallisuudesta kuuluu kaikille, roolit ja velvollisuudet vaihtelevat. Suomessa työturvallisuutta ja työhyvinvointia seurataan ja kehitetään järjestelmällisesti lainsäädännön, valvonnan ja työpaikkojen omien käytäntöjen avulla. (Työturvallisuuslaki 783/2002; Työturvallisuuskeskus, 2026.)

 

 

Psykiatristen sairaalapaikkojen määrä on vähentynyt Suomessa vuosien aikana merkittävästi, minkä seurauksena avohoidon ja tehostetun avohoidon rooli psykiatriassa on korostunut (Linnanranta, 2022). Osastopaikkojen riittävyyden on tutkittu olevan yhteydessä avohoidon laatuun. (Linnanranta, 2024). Avohoidon kapasiteetti ei kuitenkaan ole lisääntynyt suhteessa osastopaikkamäärien vähenemiseen. (Jahangiri ym., 2022).

Psykoosin hoidossa avohoito on ensisijainen hoitomuoto (Rovasalo, 2023). Psykoosin tehostettu avohoito on kehitetty tukemaan olemassa olevaa hoitoa silloin, kun tämä nähdään potilaan kannalta tarpeelliseksi. Psykoosin tehostettu avohoito poikkeaa perinteisestä avohoidosta, sillä tehostettu avohoito tapahtuu yleensä potilaan kotona. (Turun yliopistollinen keskussairaala, 2026). Potilaan kotona tehtävä työ altistaa työntekijän erilaisiin tilanteisiin, joissa työntekijän työturvallisuus ja työhyvinvointi voivat olla vaarassa (Työturvallisuuskeskus, 2024).

Psykoosipotilaiden tehostetun avohoidon työntekijöiden työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja jaksamisen systemaattinen tarkastelu on Suomessa sekä kansainvälisesti hyvin vähäistä. Tutkimusta on tehty hoidon vaikuttavuudesta, mutta henkilöstönäkökulma on saanut vähän huomiota. Henkilöstön hyvinvointi on suorassa yhteydessä hoidon laatuun ja jatkuvuuteen (Nakari, 2003). Hyvinvoiva ja työssään viihtyvä henkilöstö muodostaa perustan laadukkaalle, turvalliselle ja pitkäjänteiselle hoitotyölle. Kun työntekijät voivat hyvin, he jaksavat työssään paremmin ja pysyvät työpaikassaan pidempään, mikä vahvistaa hoidon jatkuvuutta. Tämän vuoksi henkilöstönäkökulman tutkiminen ja tukeminen on erityisen tärkeää.

 

Tehostettu avohoito tuo avun arkiympäristöön

Psykoosin hoito muodostaa moniportaisen palvelujärjestelmän, jonka tavoitteena on varhainen tunnistaminen, oireiden hallinta, toimintakyvyn tukeminen ja pitkäaikainen kuntoutuminen. Yksittäisen potilaan hoito perustuu henkilökohtaiseen hoitosuunnitelmaan, jonka tarkoituksena on tukea potilaan yksilöllisiä tarpeita. Psykoosin hoito heijastaa sairauden luonnetta, sillä psykoosi on pitkäaikainen ja aaltoileva sairaus, joka vaatii usein akuuttia hoitoa ja pitkäaikaista arjen tukea. (Skitsofrenia: Käypähoito-suositus, 2024; Vorma, H, 2026).

Perusterveydenhuollossa eli terveysasemilla, opiskeluterveydenhuollossa ja, työterveyshuollossa, tunnistetaan psykoosin ensioireet ja arvioidaan hoidon tarve. Perusterveydenhuolto vastaa myös pitkäaikaisseurannasta ja perheen tukemisesta. Erikoissairaanhoito taas tarjoaa psykoosin ydinhoidon: tutkimukset ja diagnostiikan, lääkehoidon, psykososiaaliset hoidot, kriisi- ja päivystyspalvelut, osastohoidon sekä avo- ja tehostetun avohoidon. Tehostettu avohoito tukee erityisesti paljon palveluja tarvitsevia potilaita heidän omassa arkiympäristössään.

Sosiaalipalvelut täydentävät hoitoa tarjoamalla asumisen tukea, sosiaalista kuntoutusta ja arjen ohjausta. Lisäksi kuntoutuksessa voivat olla mukana esimerkiksi Kela, työeläkelaitokset, järjestöt ja säätiöt, jotka tarjoavat psykososiaalista kuntoutusta, työtoimintaa ja ammatillista kuntoutusta.

Myös järjestöt ja omaisyhdistykset ovat keskeisiä toimijoita. Ne tarjoavat vertaistukea, ryhmätoimintaa ja sopeutumisvalmennusta sekä tuovat esiin potilaiden ja läheisten näkökulmia palvelujen kehittämiseen. Yksityiset palveluntuottajat järjestävät tyypillisesti tuettua asumista ja päivätoimintaa (Käypä hoito: Skitsofrenia, 2024).

 

 

Lähteet

Jahangiri, E., Kannisto, G., Hakko, H., Riipinen, P., & Räsänen, S. (2022). Assisted living in relation to use of psychiatric inpatient and outpatient care: A 23-year time-trend analysis of national indicators from Finland. https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/60928/nbnfioulu-202602161798.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Laine, P. (2018). Mistä puhumme, kun puhumme työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä. Teoksessa P. Naumanen & J. Liesivuori (toim.), Valmiina työelämään! (s. 18–19).

Larjovuori, R.-L., & Heikkilä-Tammi, K. (2024). Työhyvinvoinnin rakentuminen ja edistäminen itseohjautuvassa organisaatiossa. Työelämän tutkimus, 22(2), 136–168. https://doi.org/10.37455/tt.131483

Linnanranta, O. (2022). Toimenpidesuositus riittävän ja laadukkaan psykiatrisen sairaalahoidon turvaamiseksi. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/a0c1d97c-4057-4301-bce3-d9e523994344/content

Linnanranta, O. (2024). Psykiatrian sairaalapaikkojen määrä on vakiintumassa – paikkatilanne vuonna 2023 (Työpaperi 49/2024). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/ddce74ce-0019-4e6b-8d78-d8b54123b255/content

Nakari, M.-L. (2003). Työilmapiiri, työntekijöiden hyvinvointi ja muutoksen mahdollisuus (Jyvaskyla Studies in Education, Psychology and Social Reserch, 226; ISBN 951-39-1548-4) [Doctoral dissertation, University of Jyväskylä]. University of Jyväskylä. https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_13357

Rovasalo, A. (2023). Psykoosi. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00411

Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 23.03.2026). Saatavilla internetissä: https://www.kaypahoito.fi/hoi35050

Turun yliopistollinen keskussairaala. (23.3.2026). Psykoosinhoidon tehostetun avohoidon yksikkö. https://www.tyks.fi/potilaille-ja-laheisille/sairaalat-ja-toimipisteet/tyks-kompassisairaala/psykoosihoidon-tehostetun-avohoidon-yksikko

Työturvallisuuslaki. 738/2002. haettu 30.3.2026 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2002/738

Työturvallisuuskeskus. (2024). Toisen kotona tehtävän työn turvallisuus ja työhyvinvointi. https://ttk.fi/wp-content/uploads/2024/06/Toisen-kotona-tehtavan-tyon-turvallisuus-ja-tyohyvinvointi.pdf

Työturvallisuuskeskus. (30.3.2026.). Turvallinen ja terveellinen työ. https://ttk.fi/tyoturvallisuus/

Valtiontalouden tarkastusvirasto. (2024). Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut hyvinvointialueilla: Palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja yhteensovittaminen. https://vtv.fi/wp-content/uploads/2025/08/VTV-Tarkastus-15-2024-Nuorten-mielenterveys-ja-paihdepalvelut-hyvinvointialueilla.pdf

Vorma, H. (6.3.2026). Mielenterveyden hoito. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://stm.fi/mielenterveyspalvelut