Varsinais-Suomen rikkautena on kahden kotimaisen kielen, suomen ja ruotsin, elävä ja luonnollinen rinnakkaiselo. Alueen kaksikielisyys on voimavara ja vetovoimatekijä, joka kuitenkin myös asettaa erityisvaateita alueella työskentelevien kielitaidolle. Monilla aloilla, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, on kummankin kotimaisen kielen osaaminen välttämätöntä. Molempien kotimaisten kielten sujuva taitaminen ja uskallus myös toisen kotimaisen käyttämiseen ammatillisessa ympäristössä on tulevaisuuden sote-ammattilaiselle merkittävä etu työllistymisessä.

Syksyllä 2020 Turun ammattikorkeakoulun ( Turun AMK) ja Yrkeshögskola Novian opiskelijat aloittivat yhteiset, kaksikieliset SotePlask-opinnot.  Opintoja suorittivat Turun AMK:ssa terveydenhoitaja-, ensihoitaja- ja sosionomiopiskelijat sekä Noviassa sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja sosionomiopiskelijat.

Opinnot kirjattiin identtisinä kummankin korkeakoulun opetussuunnitelmiin ja opetusten suunnitteluun. Toteutukseen ja arviointiin osallistuu opettajia ja muuta henkilökuntaa kummastakin korkeakoulusta. Opetussuunnitelmatason yhteiset, kaksikieliset ja moniammatilliset opinnot mahdollistavat niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle kylvyn suomen ja ruotsin kielessä.

Novian ja Turun AMK:n yhteisten, kaksikielisten opintojaksojen suunnittelussa oli taustalla niin kaksikielisyyden tarjoamien oppimismahdollisuuksien hyödyntäminen kuin kahden erikielisen ammattikorkeakoulun hyvän ja pitkäaikaisen sosiaali- ja terveysalan yhteistyön vahvistaminen. Yhteiset opinnot haluttiin kirjata opetussuunnitelmatasolle asti, jotta yhteistyöstä tulee pysyvä käytäntö.

Kylpy kielissä

Kaksikielisten  opintojen menetelmällisenä viitekehyksenä hyödynnettiin kielikylpyajatusta. Kielikylpy on alkujaan Kanadassa 1960-luvulla kehitetty opetusmenetelmä, joka Suomessa on yleistynyt 1980-luvulla. Menetelmässä tiettyä kieltä käytetään tarkoituksenmukaisesti jossakin henkilölle ominaisessa ympäristössä, esimerkiksi koulussa.

Kielikylvyillä opitaan kieltä, mutta menetelmällä pystytään kehittämään myös myönteistä asennetta kieltä ja kyseiseen kieleen liittyvää kulttuuria kohtaan.

Alkujaan kielikylpy kohdentui lapsuusvuosiin, mutta menetelmää ja siitä johdettuja sovelluksia hyödynnettiin myös muissa ikäryhmissä. Lähtökohtaisesti kielikylvyllä on pyritty kaksikielisyyteen ja opettajien on suositeltu olevan vahvasti kaksikielisiä.

Nykyisin kielikylvyt ovat moninaistuneet ja niistä on kehittynyt erilaisia muotoja. Kielikylvyillä opitaan kieltä, mutta menetelmällä pystytään kehittämään myös myönteistä asennetta kieltä ja kyseiseen kieleen liittyvää kulttuuria kohtaan.

Jokainen sai valita oman oppimiskielensä

Yhteisten opetussuunnitelmatasoille kirjattujen opintojen laajuus on 4 opintopistettä. Ne sijoittuvat kahteen erilliseen opintojaksoon. Opintojen oppimistavoitteet liittyvät luonnollisesti sosiaali- ja terveysalan substanssiosaamiseen, mutta lisäksi hyvin vahvasti myös yleisiin työelämätaitoihin.

Opintojen toteutuksessa punaisena lankana on luoda turvallinen, kokeileva ja salliva oppimisympäristö, jossa jokainen saa valita oman toimintakielensä.

Yhdessä toteutettavat opintojaksot liittyvät kahteen erilliseen teemaan: Sosiaali- ja terveysalan ammattietiikka ja vuorovaikutus sekä Johtaminen ja yrittäjyys. Ammattietiikkaa ja vuorovaikutusta opiskellaan ensimmäisen lukuvuoden aikana ja vastaavasti johtamista ja yrittäjyyttä opintojen loppuvaiheessa.

Opetusmenetelmät, kuten alustukset, työpajat ja seminaarit, sekä opetusmateriaalit toteutuvat kaksikielisesti. Opintojen toteutuksessa punaisena lankana on luoda turvallinen, kokeileva ja salliva oppimisympäristö, jossa jokainen saa valita oman toimintakielensä.

Luonteva ja turvallinen tapa oppia monikielisesti

Syksyllä 2020 alkaneisiin SotePlask-opintoihin osallistui noin 200 opiskelijaa Turun AMK:sta ja Yrkeshögskola Noviasta. Opinnot alkoivat 2 opintopisteen laajuisesta ammattietiikan ja vuorovaikutuksen kokonaisuudesta. COVID-19-tilanteen takia toteutus on pääosin viety verkkoon.

Kaikki saivat käyttää omaa äidinkieltään, mutta suositeltavaa oli rohkaistua puhumaan myös itselle vierasta kieltä.

Yhteisen orientaation jälkeen opiskelijat jakaantuivat pienryhmiin. Jokaisessa ryhmässä oli opiskelijoita molemmista korkeakouluista ja kaikista mukana olevista tutkinto-ohjelmista. Kaikki saivat käyttää omaa äidinkieltään, mutta suositeltavaa oli rohkaistua puhumaan myös itselle vierasta kieltä.

Pienryhmien opiskelua rytmittivät etätapaamiset ja tehtävät, jotka liittyivät muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon lakiin ja asetuksiin, eettisyyteen, moniammatilliseen työskentelyyn ja ammatilliseen vuorovaikutukseen. Päätösseminaarissa pienryhmät esittelivät oppimistuloksiaan luovasti esimerkiksi draaman, väittelyn tai kuvaesityksen keinoin.

Kiitosta opiskelijoilta ja opettajilta

Kokemukset toteutuksesta olivat varsin positiivisia kerätyn opiskelijapalautteen perusteella. Opiskelijat arvioivat oppineensa etiikkaa, lainsäädäntöä, vuorovaikutusta ja potilaan kohtaamista.

Opiskelijat oppivat myös moniammatillisen yhteistyön tekemistä toisella kotimaisella kielellä. Useat arvostivat korkeakoulujen välistä yhteistyötä viiden eri koulutuksen välillä.

Kehittämisehdotusten perusteella on tarpeen miettiä ryhmäkokojen pienentämistä ja varmistaa tietoteknisten yhteyksien toimivuus yhteistyöorganisaatioiden välillä. Lisäksi jatkossa on pohdittava, miten ulkomaalainen tai Ahvenmaalta tullut opiskelija, jolla on toisen kotimaisen kielen erivapaus, pystyisi toteutukseen osallistumaan.

Suunta kohti monikielistä tulevaisuutta

Yhteistyö viiden opettajan kesken oli antoisaa, sujuvaa ja välillä hektistä.  Lähiopetukseksi tarkoitetut osiot siirrettiin Teamsiin, aloitus- ja loppuseminaarit toteutettiin onnistuneesti. Moodle oli koko ajan työalustana.

Nyt opettajat suuntaavat katseensa ensi syksyn toteutuksen kehittämiseen saadun palautteen perusteella, yhtä moniammatillista opintokokonaisuutta rikkaampana.