01.12.2017

Valtiotieteiden maisteri ja sairaanhoitaja Anne Isotalo aloittaa työnsä Turun ammattikorkeakoulun Terveys ja hyvinvointi -sektorilla koulutusjohtajana tammikuussa 2018. Hän siirtyy tehtävään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä Medisiinisen toimialan ylihoitajan tehtävistä.

Tohtoriksi 1.12. väittelevällä Anne Isotalolla on pitkä ja menestyksekäs linja- ja muutosjohtamiskokemus isoista terveysalan organisaatioista sekä ammatilliseen koulutukseen liittyvää työkokemusta. Viime vuodet Isotalo on työskennellyt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ylihoitajan ja tutkijan tehtävissä.

Tulevaisuuteen suuntautuvaa johtamista

Isotalo uskoo, että voi parhaimmillaan tuoda sektorille lisää tuoretta työelämänäkökulmaa. Hän toivoo, että koulutuksessa pystytään vastaamaan valtavaan sote-uudistukseen palvelukyky- ja ammattitaitovaatimusten suhteen.

Tuon toimintaan alan ammattiosaamista, mutta muutosten tekeminen edellyttää hyvää yhteishenkeä.

– Sosiaali- ja terveysala elää historiallista vaihetta ja odotukset muutosta kohtaan ovat monella tavoin isot. Tulevaisuuteen suuntautuva ja ennakoiva johtaminen ovat mielestäni sosiaali- ja terveysalan koulutusjohtajan työn keskeinen tehtävä, jota odotan innolla, kertoo Isotalo.

– Olen kokenut johtaja, ja tuon toimintaan alan ammattiosaamista, mutta muutosten tekeminen ja niissä onnistuminen edellyttää hyvää yhteishenkeä ja halua toimia yhteisen päämäärän saavuttamiseksi sekä kykyä uudistua.

Isotalon yhtenä keskeisenä tavoitteena on nostaa Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan toiminnot valtakunnalliselle kärkipaikalle vahvistamalla yhteistyötä niin sairaanhoitopiirin, Turun yliopiston kuin yksityisten toimijoidenkin kanssa.

Sosiaali- ja terveysala yhteistyöhön

Asiakkaista tulisi ottaa jo aikaisemmassa vaiheessa vastuuta, etteivät he joutuisi esimerkiksi sosiaalisten syitten, syrjäytymisen tai apuvälineiden huonon käytön takia turvautumaan terveydenhuoltoon vain siksi, että asiat ovat pitkittyneet liikaa. Asiaa pitäisi hoitaa oikeassa paikassa ajoissa.

Isotalo pohtii, että uudessa mallissa tarvitaan palveluneuvojia, ihmisiä, jotka auttavat asiakkaita tekemään valintoja ja ottamaan itse vastuuta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Digitalisaatio tulee muuttamaan vahvasti toimialan käytäntöjä tulevaisuudessa ja sen mukana myös palvelujen sisältö monipuolistuu.

– Asiakkaat voivat itse paremmin hallinnoida omia tietojaan sähköisten sovellusten avulla ja asiointikanavilla. Kaikilla asiakkailla ei ole osaamista ja kykyjä tähän, mutta potentiaali kannattaa ottaa käyttöön silloin, kun se on mahdollista.

– Asiakaskäyntejä ei ehkä pystytä vähentämään niin paljon erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoitoon keskittyy entistä vahvemmin vaikeimpien sairauksien hoito.

Ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään toimintaan tulisi satsata enemmän.

Isotalo miettii, että perusterveydenhuollossa tulisi lisätä ja laajentaa hoitajien vastaanottotoimintaa.   Sote-uudistukselle on asetettu valtavat taloudelliset odotukset. Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio toteutuu, asiakkaan polku selkiytyisi ja hänen tarpeisiinsa pystyttäisiin vastaamaan paremmin. Tällöin taloudellinen tavoite mahdollisesti saavutettaisiin.

Sote-uudistus muuttaa koulutusta

Isotalo uskoo, että sairaanhoitaja-nimitys ei muutu, mutta tehtävänkuva varmasti monipuolistuu ja uusia tehtävien sisältöjä muodostuu muutoksen myötä. Ohjauksen ja neuvonnan osuus lisääntyy vielä entisestään. Isotalo povaa itsenäisten hoitajavastaanottojen lisääntyvän. Hän mainitsee, että Ruotsissa on jo hoitajavetoisia sote-keskuksia.

– Tämä tuo yrittäjyyden näkökulmasta lisää mahdollisuuksia. Mahdollisuudet toimia pienyrittäjinä lisääntyvät, mikä on sote-alan koulutuksessa huomioitava. Myös uudistuksen tavoitteena on monipuolistaa palvelujen tarjontaa ja myös lisätä pienyrittäjyyttä.Koulutuksessa tulee valmistautua sote-uudistukseen yhdessä tekniikan ja liiketalouden alan kanssa.

Alalla tarvitaan niin liiketoiminta-, markkinointi- kuin teknistä osaamista.

– Digitalisaatio on iso potentiaali. Sähköisten apuvälineiden avulla voidaan oikeasti vapauttaa hoitajan työtä ydintyöhön, asiakkaan kohtaamiseen ja ohjaamiseen. Ne eivät poista hoitajan työtä, vaan ohjaavat sitä perustehtävään, asiakkaan kohtaamiseen.

Kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä

Isotalo uskoo, että Terveys ja hyvinvointi -sektorilla on paljon kehittymismahdollisuuksia. Yhteistyössä esimerkiksi Terveyskampus Turku -hankkeen kanssa se voi osallistua positiiviseen rakennemuutokseen ja Turun alueen kehittämiseen, uusien terveydenhuollon tuotteiden tai palveluiden ja innovaatioiden tuottamiseen.

– Tämän osalta toivon, että sosiaali- ja terveysala tulee tekemään yhteistyötä erityisesti ammattikorkeakoulussa tekniikan ja liiketalouden alojen kanssa.  Kehittämistyöhön tarvitaan koko tulosalueen henkilökuntaa ideoineen. Meillä on kaikki mahdollisuudet olla Suomen paras AMK, hän hehkuttaa.

Faktaa

Koulutus

• apuhoitaja 1986
• sairaanhoitaja, sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja 1993, leikkausanestesia-sairaanhoitaja 1994
• valtiotieteiden maisteri (sosiaalipolitiikka) 2004 TY
• ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot 2009 HAMK
• väitös (hoitotiede) 1.12.2017 TY

Työura

• apuhoitaja 1986–1991, sairaanhoitaja 1994 lähtien mm. Vakka-Suomen sairaala, Raision sairaala, Turun kaupunki, Tyks osasto 250
• ohjaavan koulutuksen ja lähihoitajakoulutuksen kouluttaja 2001- 2004 Innova, Laitila
• johtavan hoitajan sijaisuus Karkkila 2005
• johtava ylihoitaja 2005–2014 Loimaan aluesairaala
• kehittämisylihoitaja 2010 VSSHP
• ylihoitaja ja tutkija 2015–2017 Tyks Medisiininen toimialue