27.03.2020

Suuhygienistien kivunhoidon ja lääkkeenmääräämisen opintojakson lopussa simuloidaan tosielämän potilastilanteita turvallisessa ja todellisessa ympäristössä. Simulaatiot ovat erilaisia suun terveydenhuoltoon liittyviä lääkehoidon tilanteita tiedonhausta akuutteihin tilanteisiin. Niissä korostuu päätöksenteko ja tiimissä toimiminen.

Simuloitu oppimistilanne on erittäin hyödyllinen. Erityisesti sen jälkeen käyty palautekeskustelu syventää potilastilanteessa toimimista ja oppimista itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja opettajien palautteen avulla. StuDental-oppimisympäristö on opiskelijoille tuttu, todentuntuisessa tilanteessa on hyvä kerrata mm. ensiapukaapin sijainti ja sieltä löytyvän adrenaliinin käyttö.

Tärkeää on ymmärtää konsultoida muita hoitoyksikössä työskenteleviä henkilöitä, ja osata toimia tosipaikan tullen aikailematta. On hyvä myös muistaa, että jokainen on vastuussa toteuttamastaan lääkehoidosta.

 

Suuhygienistin tulee hallita lääkehoidon toteutus

Suuhygienistin lääkehoidon osaaminen muodostuu koulutuksen aikana ja täydentyy työkokemuksen sekä täydennyskoulutuksen kautta. Lääkehoidon opintojakso jakautuu eri osa-alueisiin, kuten teoriapetukseen, lääkkeenmääräämisosaamiseen, reseptioppiin, lääkelaskentaan, injektioiden antoon ihonalaiskudokseen ja lihakseen sekä paikallispuudutuksen eli infiltraatiopuudutuksen toteuttamiseen.

Suuhygienistin tulee ymmärtää lääkkeiden farmakologiaa eli sitä, miten lääkkeet elimistössä vaikuttavat, ja miten ne elimistössä kulkeutuvat. Hänen tulee hallita lääkehoidon toteutus, ja osata arvioida potilaan vointia ennen ja jälkeen lääkkeen annon. On tärkeää ymmärtää erilaisten sairauksien ja niihin käytettävien lääkkeiden vaikutukset suun terveyteen ja tuntea suun terveydenhuollossa käytettävät lääkkeet.

Suuhygienistin tulee ymmärtää lääkehoidon merkitys osana asiakkaan kokonaishoitoa sekä miksi, mitä ja kuinka paljon lääkettä annetaan.

Suuhygienistin ja lääkkeenantajan yleensäkin on aina perehdyttävä käytettävään lääkkeeseen, sen käyttötarkoituksiin, vaikutusmekanismeihin ja yleisimpiin haitta- ja yhteisvaikutuksiin sekä lääkkeen vasta-aiheisiin ennen lääkkeen antoa potilaalle. Tämä edellyttää monipuolista, muun muassa juridiseettisen, farmakologisen, fysiologisen, patofysiologisen ja lääkelaskennallisen tiedon hallintaa. (STM 2016; Ritmala-Castrén 2014.)

Suuhygienistin tulee ymmärtää lääkehoidon merkitys osana asiakkaan kokonaishoitoa sekä miksi, mitä ja kuinka paljon lääkettä annetaan. Lisäksi tulee hallita, miten ja mitä antoreittiä pitkin asiakas saa lääkettä sekä mitä vaikutuksia lääkkeellä on (Korhonen ym. 2016).

Lääkehoitoa toteutettaessa tulee noudattaa aseptisia periaatteita ja lääkkeenannossa seitsemän oikein periaatetta. Siinä tarkistetaan lääkkeenannon yhteydessä: onko kyseessä oikea lääke, oikea annos, oikea antotapa, oikea antoaika, oikea asiakas, oikea ohjaus ja onko tapahtuma kirjattu oikein? Ennen lääkkeen antamista tulee lisäksi aina varmistaa, että lääke on käyttökuntoinen, säilytetty oikein, päiväys on kunnossa ja lääkeaine näyttää sellaiselta kuin kuuluukin.

 

Valvira myöntää lääkkeenmääräämiseen vaaditun yksilöintitunnuksen

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva suuhygienisti saa määrätä rajatusti lääkkeitä vastaanottotoimintaa varten (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeenmääräämisestä 2010/1088). Tätä ammatin harjoittamista varten tehtyä lääkemääräystä kutsutaan Pro auctore -lääkemääräykseksi. Lääkkeenmääräämiseen vaaditaan yksilöintitunnus, jota haetaan Valviralta.

Sitä ennen tulee suorittaa kolmen opintopisteen laajuinen lääkehoidon lisäkoulutus, joka kuuluu nykyään suuhygienistin perustutkintoon. (STM 2016.) Suuhygienistillä ei ole oikeutta määrätä lääkkeitä suoraan potilaalle (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeenmääräämisestä 2010/1088).

Suuhygienistillä on velvollisuus noudattaa lääkkeen määräämisestä annettuja säännöksiä, potilasturvallisuuden vaatimuksia ja hyväksyttyjä hoitokäytänteitä.

Suuhygienistin lääkkeenmääräämisoikeuden piiriin kuuluu pintapuudutteita sekä hampaiden fluoraukseen tarkoitettuja valmisteita (STM 2016). Vastaanottotoimintaan hankittavissa olevat lääkkeet on listattu lääkkeenmääräysasetuksen liitteissä, johon ne on luokiteltu anatomis-terapeuttis-kemiallis (ATC) -ryhmien mukaisesti.

Suuhygienistillä on oikeus määrätä vastaanottotoimintaansa varten hermostoon vaikuttavia lääkkeitä (N01), jotka luokitellaan anestesia-aineisiin. Lidokaiinia käytetään suun limakalvojen pintapuudutukseen ja lidokaiini-prilokaiini-geeliä ientaskujen paikallispuudutukseen.

Lisäksi hänellä on oikeus määrätä suun ja hampaiden hoitoon tarkoitettuja valmisteita (A01), joihin kuuluvat hampaiden fluorauksessa käytetyt olafluuri ja natriumfluoridi.  Suuhygienistin tulee seurata ja arvioida määrättyjen lääkkeiden vaikutuksia. Hänellä on velvollisuus noudattaa lääkkeen määräämisestä annettuja säännöksiä, potilasturvallisuuden vaatimuksia ja hyväksyttyjä hoitokäytänteitä. (Finlex 2019; STM 2016.)

 

Suuhygienistien rajattu lääkkeenmäärämisoikeus laajeni

Vuoden 2020 alusta lääkkeenmääräämisoikeus laajeni pintapuudutteiden ja fluorivalmisteiden lisäksi myös infiltraatiopuudutuksessa tarvittaviin lidokaiini- ja artikaiiniyhdistelmävalmisteisiin, ensiaputilanteissa tarvittavaan adrenaliiniin sekä pintojen desinfektiossa tarvittavaan lievästi denaturoituun etanoliin.

Suuhygienistin rajatun lääkkeenmääräämisen laajenemista perustellaan muun muassa päivittäisen yritystoiminnan helpottumisella sekä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden parantumisella. Adrenaliini-injektioneste lisää esimerkiksi vastaanoton ensiapuvalmiutta. Infiltraatiopuudutteen määrääminen taas mahdollistaa sujuvien hoitopolkujen toteuttamisen hammaslääkärin hoitosuunnitelman mukaisesti. (Finlex 2019.)

Lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa ja sitä toteuttavat lääkehoidon koulutuksen saaneet terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Lääkkeenmääräämisoikeuden laajeneminen vaatii suuhygienistin lääkehoidon osaamisen päivittämistä, sillä uusia lääkevalmisteita tulee osata käyttää turvallisesti. Erityisesti paikallispuudutukseen käytettävien infiltraatiopuudutteiden käyttö edellyttää suuhygienistiltä Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnossaan määrittelemää puudutuslupaa. Valmiudet infiltraatiopuudutuksen toteuttamiseen saadaan kuitenkin jo tutkintoon johtavassa koulutuksessa (Finlex 2019) ja sitä ylläpidetään lääkehoitosuunnitelmaan määrittämällä tavalla.

Lääkehoitosuunnitelmassa kuvataan yksikön lääkehoidon sisältö ja toimintatavat. Lähtökohtana on, että lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa ja sitä toteuttavat lääkehoidon koulutuksen saaneet terveydenhuollon ammattihenkilöt. Siinä määritellään lääkehoidon vaativuustaso, riskitekijät ja ongelmakohdat. Lääkehoitosuunnitelmaan kuuluu myös perehdyttämisen ja täydennyskoulutuksen järjestäminen. (Ritmala-Castrén 2014.)

Suuhygienistin rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden arviointi -opinnäytetyöhön vastanneet suuhygienistit kokivat lääkkeenmääräämisoikeuden tuovan asiakastyöhön itsenäisyyttä ja varmuutta lääkehoidon osalta. Suuhygienisti, jolla on oikeudet rajattuun lääkkeenmääräämiseen, ei ole niin riippuvainen hammaslääkäristä ja näin ollen joustava, itsenäinen työ on mahdollistettu. Suuhygienisti kykenee täten tarjoamaan asiakkaalleen mahdollisimman kivutonta hoitoa. (Tammela 2015.)

 

Simulaatio osaamisen varmistamisessa

Rajatun lääkkeenmääräämisen koulutus muodostuu ns. teoriaopinnoista, harjoittelusta, reseptin kirjoittamisesta sekä loppusimulaatiosta. Simulaatiolla tarkoitetaan todentuntuiseksi lavastettua tilannetta, jossa asiakkaana toimii joko simulaationukke tai näyttelevä ihminen.

Suuhygienistien rajatun lääkkeenmäärämiskoulutuksen simulaatiotapaukset on luotu eri suuhygienistin tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoavien suomalaisten ammattikorkeakoulujen verkoston yhteistyönä.

Simulaatioiden tarkoituksena on antaa opiskelijoille ja ammattilaisille valmiuksia harjoitella erilaisia tosi elämän tilanteita ja toimenpiteitä mahdollisimman todentuntuisissa ympäristöissä, jotta ne sujuisivat paremmin todellisissa tilanteissa. Simulaatio ei korvaa oikeaa aitoa potilastilannetta, mutta sen avulla pystytään valmistautumaan reaalimaailmassa toimimiseen suunnitelmallisesti, johdonmukaisesti sekä järkevällä tavalla (Silén-Lipponen 2014).

Suuhygienistien rajatun lääkkeenmäärämiskoulutuksen simulaatiotapaukset on luotu eri suuhygienistin tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoavien suomalaisten ammattikorkeakoulujen verkoston yhteistyönä. Simulaatiotapaukset kattavat mahdollisimman laajasti suuhygienistin lääkehoidon osaamisalueen ja toimivat siten lääkehoidon osaamisen näyttönä.

Koulutuksen tuottaman osaamisen arviointia toteutetaan näytön lisäksi jatkuvasti opintojakson aikana. Asiakastilanteet ovat jokapäiväiseen toimintaan liittyviä lääkehoidon tilanteita sekä akuutteja, harvemmin kohdattavia tilanteita kuten allerginen reaktio ja anafylaksia.

 

Simulaatiossa opitaan kommunikaatiota ja johtamista

Turun ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat perehtyvät suun terveydenhuollon lääkehoidon tilanteisiin osana kivun lievityksen ja lääkkeenmääräämisen opintojaksoa. Jo usean vuoden ajan näyttö on toteutettu simulaatiolla.

Ystävällisessä ja kannustavassa oppimisilmapiirissä toimiminen on turvallista ja mielekästä.

Potilastapausesimerkki ” Hammashoitolan suuhygienistille tulee hätääntynyt puhelinsoitto: noin 3-vuotias Pekka Honka on syönyt purkillisen Fludent 0,25 mg tabletteja: lapsella on pahoinvointia, ripulia ja vatsakipuja.”

Itse simulaatiotilanne aloitetaan kertaamalla simulaation eteneminen, tavoitteet ja arviointikriteerit sekä roolit simulaatiossa. Opiskelijat jaetaan kahteen ryhmään, joista toiset työstävät artikkelia suuhygienistin lääkehoito-osaamisesta ja toiset pääsevät simuloimaan pienryhmissä.

Simulaatio edistää kommunikaation, johtamisen ja ei-teknisten/teknisten taitojen oppimista. Ystävällisessä ja kannustavassa oppimisilmapiirissä toimiminen on turvallista ja mielekästä. On tärkeää, että opiskelijalle jää oppimistilanteesta myönteinen kokemus ja hyvä mieli.

Suuhygienistiopiskelijat ovat kokeneet simulaation jälkeisen palautekeskustelun hyvänä jokaisesta tapauksesta.

Simulaatiossa opiskelijan itseluottamus kasvaa ja vahvistuu usko siihen, että kykenee toimimaan vastaavissa todellisissa hoitotilanteissa oikein. Kokonaisnäkemyksen muodostuminen ja syy-seuraussuhteiden oivaltaminen on tarpeen, kun pyritään hoitamaan potilasta hyvin ja turvallisesti. (Silen-Lipponen 2014.)

Yhdessä simulaatiossa opiskelijat toimivat pareittain (suuhygienisti ja suuhygienistiopiskelijan roolissa), ja yksi opiskelija toimii asiakkaana, loput pienryhmästä toimivat tarkkailijoina. Kaikki opiskelijat toimivat kaikissa rooleissa. Simulaatiossa oppimista tapahtuu toimijan, asiakkaan ja tarkkailijan roolissa.

Palautekeskustelu vaatii aikaa ja sitä tulisi varata riittävästi. Suuhygienistiopiskelijat ovat kokeneet simulaation jälkeisen palautekeskustelun hyvänä jokaisesta tapauksesta. Palautekeskustelun myötä he ovat tunnistaneet myös omat kehityskohteensa ja saaneet varmuutta tilanteessa toimimiseen.

Palautekeskustelut jokaisen simulaation päätteeksi auttavat nimenomaan ajattelemaan asioita uudella tavalla ja laajentavat opiskelijan omaa näkökulmaa sekä auttavat huomaavaan omat oppimistarpeensa (Silen-Lipponen 2014).

 

 

 Lähteet

Finlex. 2019. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä. Liite 3 (19.9.2019/992). Suuhygienistin ammatinharjoittamistaan varten hankittavissa olevat lääkkeet. Viitattu 29.11.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101088#a22.12.2016-1459.

Korhonen, J.; Kujala, M.; Lehtinen, E. & Viinikka, V. 2016. Lääkehoitosuunnitelma Toimintaympäristönä Metropolia Ammattikorkeakoulu, Suunhoidon opetusklinikka. Metropolia ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.  Viitattu 14.11.2019.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/108797/Laakehoitosuunnitelma_Korhonen_Kujala_Lehtinen_Viinikka.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ritmala-Castrén, M. 2014. STM opastaa: Lääkehoitoon turvallisuutta lääkehoitosuunnitelman avulla. Sairaanhoitaja-lehti. Viitattu 14.11.2019.
https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/stm-opastaa-laakehoitoon-turvallisuutta-laakehoitosuunnitelman-avulla/

Silén-Lipponen, M. 2014. Simulaatio-oppiminen tuottaa osaamista motivoivasti ja oppijaa aktivoiden. UAS Journal. 3/2013. Viitattu 12.12.2019.  https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/simulaatio-oppiminen-tuottaa-osaamista-motivoivasti-ja-oppijaa-aktivoiden/

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. 2017. Optikon ja suuhygienistin oikeus määrätä lääkkeitä. Viitattu 14.11.2019. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/laakehoito/optikon_ja_suuhygienistin_oikeus_maarata_laakkeita

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä 1088/2010. Liite 3. Suuhygienistin ammatinharjoittamistaan varten hankittavissa olevat lääkkeet. Annettu Helsingissä 2.12.2010. Viitattu 19.11.2019: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101088#Pidp446850544

STM: 2016. Turvallinen lääkehoito – Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 19.11.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-577-6

Tammela, M. 2015. Suu- ja hammassairauksien ennaltaehkäisy sekä ylläpitohoito ovat olennainen osa suuhygienistin ammatillista toimenkuvaa. Suuhygienistien vastaanottokäytössä olevat lääkeaineet ovat fluori- ja klooriheksidiinipitoiset tuotteet.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/99330/Nyman_topi.pdf?sequence=1&isAllowed=y