30.05.2021

Yliopettaja Tuuli Lahdella on laajat verkostot eri alojen yhteistyökumppaneista. Nyt hän jakaa verkostonsa Turun ammattikorkeakoulun Master School opiskelijoille.

Verkostoituminen rikastaa toimintaa. Toimivan verkoston avulla voi muun muassa jakaa ideoita, oppia uusia toimintatapoja sekä vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Tämän on myös yliopettaja Tuuli Lahti sisäistänyt ja tätä ajatusta hän haluaa tuoda eteenpäin opiskelijoille.

 

Pitkäjänteistä työtä hyvinvoinnin edistämiseksi

Lahden työ- ja koulutustausta on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä terveyspolitiikassa ja palvelujen kehittämisessä. Hän on työskennellyt asiantuntijatehtävissä julkisella ja kolmannella sektorilla, sekä toiminut työuransa aikana monipuolisesti erilaisissa opetustehtävissä aina opintoihin valmentavasta koulutuksesta väitöstöiden ohjaukseen.

– Vuosien varrella olen ollut edustajana myös monissa terveyspalvelujen kehittämiseen keskittyvissä ohjaus- ja johtoryhmissä, sekä toiminut kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO:lla.

–Opettamisesta olen nauttinut aina, hän hymyilee. Opettajaopintoni suoritin aikanaan Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja opetusharjoitteluni tein Diakissa. Koska olen itsekin opiskellut aikuisiällä, minun on helppo samaistua opiskelijoiden tilanteeseen työn, opintojen ja perhe-elämän ristipaineessa. Tiedän, millaista tasapainoilua se voi välillä olla. Opettajaopintojen ohella olen täydentänyt tohtorintutkintoani vuosien varrella muun muassa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnolla sekä sosiaali- ja terveyshallintotieteen opinnoilla.

 

Haaveet toteutuivat

Tuuli Lahti aloitti työskentelyn Turun AMK:ssa koronan alkuvaiheessa toukokuussa 2020. Koronan vuoksi työt alkoivat etätyönä.

Se kuitenkin sopi Lahden elämäntilanteeseen oikein hyvin. Kun hänen pitkäaikainen haaveensa yliopettajuudesta toteutui, hän oli äitiyslomalla. Puoliso jäi hoitamaan lasta.

– Minut on otettu hienosti vastaan, työyhteisössä on lämmin henki. Tekemisen pöhinä ja kollegiaalisuus välittyy, saa esittää kysymyksiä ja saa myös vastauksia, sekä tukea aina tarvittaessa, Lahti iloitsee.

Hän toteaa, että haltuun otettavaa on ollut paljon erityisesti verkkopedagogiikan ja tietojärjestelmien saralla. Tässä on kuitenkin auttanut erinomainen perehdytys, jota hän on uuteen tehtäväänsä saanut.

Opettajalle on myös kiitollista, että YAMK-tutkinto-opiskelijat ovat pääsääntöisesti hyvin motivoituneita. Perustutkinnon, työvuosien ja elämänkokemuksen kautta karttunutta näkemystä ja kokemusta on jo runsaasti.

– Itsekin saa siitä iloa ja antia. Kun opiskelijat tulevat eri aloilta ja eri puolilta maata, tarjoaa opiskelu heille myös hienoja mahdollisuuksia vertaisoppimiseen ja verkostoitumiseen. Aikuisilla on opiskelutekniikka yleensä jo hyvin hallussa, ja he osaavat soveltaa tietoa käytäntöihin.

 

Verkostot ovat mukana opetuksessa

Lahden verkostot ovat vahvasti mukana hänen opetuksessaan. Hän kutsuu vierailevia asiantuntijoita omille opintojaksoilleen kertomaan kentän näkökulmaa.

– Opiskelijat toivovat vierailupuhujia, sillä puhujien kokemuksista on hyötyä opiskelijoille. Samalla etäopetuksesta tulee paneelimaisempi ja keskustelevampi, Lahti tuumii.

– Nämä tilaisuudet tarjoavat opiskelijoille jälleen yhden kanavan verkostoitumiselle. Heille avautuu näköaloja someseurattavista, työpaikoista ja opinnäytetöiden aiheista. Monia mahdollisuuksia, joihin tarttua. Näin jo valmistuessaan heillä on yhteydet avoinna moneen suuntaan.

Tieto kulkee myös toiseen suuntaa. Lahti haluaa vierailijapuhujille ja työnantajille osoittaa, millaista osaamista YAMK-opiskelijoilla on. Osaamisen jakaminen on mahdollistamista molempiin suuntiin.

Verkostojaan Lahti hyödyntää ennen kaikkea Terveyden edistämisen sekä Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksissa. Lisäksi hän kouluttaa muutamissa ylialaisissa kokonaisuuksissa, kuten Tekniikan ja liiketalouden uudessa Sote-MBA-koulutuksessa sekä Kulttuurihyvinvoinnin koulutuksessa.

– Olen aina nauttinut työskentelystä eri alojen osaajien kanssa. Se on opettavaista ja avartaa omiakin näköaloja.

 

Asiantuntijatyössä tarvitaan viestintätaitoja

Lahti kertoi toivoneensa, että pääsisi työskentelemään eri koulutusalataustoista tulevien opiskelijoiden kanssa. Odotukset ovat toteutuneet.

– Lisäksi toivoin, että pääsen hyödyntämään työssäni monipuolista viestintäosaamistani, sillä onnistunut viestintä on merkityksellistä, puhumme sitten johtamisesta tai vaikkapa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Ilman viestintäosaamista viesti jää välittymättä ja hyvätkin ideat konkretisoitumatta. Olenkin tuonut viestintään liittyviä sisältöjä kiinteäksi osaksi opettamiani opintojaksoja.

Opetus vastaa asiantuntijatyön osaamistarpeisiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jo oppimistehtävissä harjoitellaan työelämässä tarvittavia taitoja, kuten yhteiskirjoittamista, kannanottojen valmistelua ja esiintymistä. Siksi oppimistehtävät eivät aina olekaan niitä perinteisiä esseitä, tenttejä tai raportteja.

– Olen huomannut, että lyhyiden tekstien kirjoittaminen on opiskelijoille vaikeaa. Oppia ja harjoitusta ydintekstin tunnistamiseen tarvitaan, sillä mitä tiiviimmin osaa asiansa kiteyttää, sitä paremmin se tavoittaa lukijat.

Lahti toteaa, että on iso tehtävä opettaa viestinnän taitoja. Viestin tulisi avautua paitsi itselle, myös muille ja asiasisältöjen tulisi olla kohdillaan. Kirjoittamis- ja puhetaitojen ohella tämä edellyttää muun muassa tiedonhankinta- ja medialukutaitoja sekä lähdekritiikkiä.

 

Opettaja toimii innostajana

Lahti toteaa, että opetus palvelee eri tahojen tarpeita. Taustatiedot ja osaamisen kehittämistarpeet ovat erilaisia riippuen opiskelijan taustasta.

– Palautteen ja kokemuksen mukaan kehitän opintojaksoja eteenpäin. Opetuksen tulee vastata työelämän osaamistarpeisiin ja toteutusten olla sujuvia ja selkeitä. On tärkeää, että oppimistehtävät ovat mielekkäitä, järkeviä ja käytäntöön sovellettavia.

– Katson, että olen opettajana ennen kaikkea mahdollistaja. Kun mietitään vaikkapa opinnäytetyötä, olen kannustanut valitsemaan sellaisen aiheen, mikä opiskelijaa kiinnostaa. Innostuminen ja onnistuminen kulkevat käsi kädessä. Mielenkiinto ruokkii motivaatiota, hymyilee Lahti. Ne hetket, kun saa todistaa oppimisen ja oivalluksen iloa, kantavat pitkälle, myös opettajaa.

Koronasta puhuttaessa Lahti toteaa, että etäopetus ei ole haaste, vaan korona opiskelijan arjessa. Monilla lapset ovat kotikoulussa, on koronatartuntoja ja -karanteeneja ja kenties työpäivätkin kuluvat koronapotilaiden parissa. Tämä ymmärrettävästi haastaa opiskelijoiden jaksamista ja opintojen etenemistä. Toisaalta etäopiskelu on avannut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia työn, perheen ja opintojen yhteensovittamiseen.

– Vuorovaikutus on toiminut etäopetuksessa hyvin. Tapaamiset ovat etänäkin olleet keskustelevia ja osallistavia. Moni on kokenut, että etänä on jopa helpompi tuoda ajatuksiaan esille kuin lähitapaamisissa. Kun energiaa ei mene matkustamiseen ja siirtymisiin, sitä riittää paremmin opiskeluun. Valtaosa opiskelijoistani onkin esittänyt toiveita etäopiskelun jatkumisesta myös koronan jälkeen.

Haasteellista korona-ajassa ovat olleet erityisesti sen aiheuttamat viiveet opinnäytetöiden etenemisessä ja siten myös valmistumisessa. Osalta opiskelijoista ovat työt loppuneet koronan vuoksi, osa on joutunut siirtymään toisiin tehtäviin. Samalla myös työpaikoille suunnitellut opinnäytetyöaiheet ovat saattaneet muuttua hyvinkin yllättäen.

 

Suru on vaiettu aihe

Lahti on työskennellyt pitkään mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen parissa. Tässä työssä nousevat usein esiin kysymykset, mitkä liittyvät puhumattomuuteen, stigmaan ja tabuihin.

Perheeseen kuuluu puoliso, sekä kolme lasta. Keskimmäinen perheen lapsista syntyi kuolleena. Jo vuosien ajan Lahti on ollut vapaaehtoisena mukana Käpy lapsikuolemaperheet ry:nhttps://kapy.fi/ toiminnassa. Hän on yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja.

– Olen huomannut, että suru on myös tällainen teema, mistä meillä Suomessa vaietaan helposti. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa ei juuri kysytä, minkälaista apua ja tukea sureva kenties kaipaisi, eikä surevan ohjaaminen palveluihin kuulu oikein kenenkään vastuulle. Tässä meillä on vielä paljon tehtävää. Lisäksi tarvitsisimme yhteisiä pelisääntöjä siitä, millä perustein esimerkiksi töistä voisi saada vapaata oman lapsen, puolison tai vanhemman kuollessa.

Lahti on toimittanut myös tietokirjoja. Näistä tuorein, kustannusosakeyhtiö Duodecimin julkaisema Suru, tarjoaa monipuolisesti tietoa surusta, surevien tukemisesta ja sureville suunnatuista palveluista.

– Näissä asioissa tieto harvoin lisää tuskaa, päinvastoin. Epätietoisuudessa eläminen ja palveluviidakossa luoviminen on raskasta. Siksi on hienoa, että suruun liittyvää tietoa on nyt kootusti ja helposti saatavilla.

 

Vapaa-aika on aktiivista toimintaa

Lahti muutti perheineen takaisin kotikaupunkiin Turkuun, kun puoliso sai töitä Turun yliopistosta. Samalla päästiin lähelle omaa tukiverkostoa. Lahti itse pendelöi Turun ja Helsingin väliä äitiyslomaansa saakka.

Nykyisin perhe asuu Lahden lapsuudenkodissa, vanhassa puutalossa, jossa riittää tekemistä. Arki-illat ja viikonloput menevät mukavasti pihaa ja kotia laittaen.

Vapaa-ajallaan Lahti toimii muun muassa Piispankatuyhdistyksessä. Kotiseutuliitto valitsi alueen vastikään vuoden kaupunginosaksi. Asukashyvinvoinnin edistäminen sekä kulttuurihistorian ja -miljöön suojelu ovat lähellä Lahden sydäntä.

Hän on myös Eurooppalaisen potilasakatemia EUPATI Suomen johtoryhmän varapuheenjohtaja. Akatemiassa lisätään kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia järjestämällä koulutuksia ja jakamalla tietoa esimerkiksi lääkkeiden kehityksestä ja terveydenhuollon menetelmien arvioinnista.